Synestesia

synesthesiaSynestesia on ilmiö, jossa aistiärsyke aiheuttaa havainnon jossain toisessa tai useammassa aistissa. Yleisein synestesian muoto on color-hearing -synestesia, ääni aiheuttaa näköhavainnon. Toinen erittäin yleinen synestesian muoto on kirjainsynestesia, jossa synesteetikko näkee kirjaimet ja numerot värillisinä.

Synesteettiset aistimukset ovat pysyviä, sama ärsyke aiheuttaa aina saman havainnon. Lisäksi havainnot ovat hyvin henkilökohtaisia; kaikilla on omat persoonalliset havaintonsa.

Olen tehnyt Pro gradu-tutkielman synestesiasta. Tutkimuksessani haastattelin neljää synesteetikkoa. Kaksi oli color-hearing -synesteetikkoa ja kaksi kirjainsynesteetikkoa, jotka saivat voimakkaita visuaalisia assosiaatioita musiikista. Assosiaatiot olivat luonteeltaan lähellä synesteettistä kokemusta, ainoa ero oli se, että havainnot eivät olleet pysyviä.

Tutkimukseni perusteella esitin hypoteesin, että synestesia ei ole ehkä niin absoluuttinen ilmiö kuin mitä aiemmat tutkimukset väittävät. Tutkimukseni antaa aihetta olettaa, että synestesia on vain assosiaation äärimmilleen kehittynyt muoto.

Voit ladata Pro gradu -työn PDF -muodossa (638 kt).


Synestesialinkkejä

Yle Akuutti: Synestesia (22.4.2003).

Baron-Cohen, S. 1996. Is There a Normal Phase of Synaesthesia in Development?

Cytowic, R. 1995. Synesthesia: Phenomenology and Neuropsychology. A Review of Current Knowledge.

Cytowic, R. 1996. Radiohaastattelu 8.7.1996. The Health Report. Radio National, Australian Broadcasting Corporation.

Day, S. 1996. Synaesthesia and Synaesthetic Metaphors.

Galeyev, B. 1999. Synaesthesia is not a Psychic Anomaly, But a Form of Non-verbal Thinking.

Korb, K. B. 1995. Synesthesia and Method.

Sam Scottin sivuilta löydät esimerkkejä kirjainsynestesiasta. Sieltä löytyy myös flash-animaatio synestesiakokemuksesta.

Kommentteja (siirretty vanhalta sivustolta):

Miten..

Kirjoittanut Vieras 2005-04-13 14:10:56

Onko synestesia syntymästä asti ihmisellä?

Synestesia on syntymästä lähtien

Kirjoittanut Lasse 2005-04-13 16:38:00

Tutkimusten mukaan kaikki ihmiset ovat syntyessään synesteetikoita. Pienen lapsen aistit ovat eritymättömiä. Lapsi kuitenkin oppii erityttämään aistihavainnot omiksi aistimuksiksiin. Kaikilla tätä ei tapahdu tai erityminen on ainakin vajaavaista, jolloin ihmisellä on synestesia. Nykyaikaisen elämän vaatimus loogiseen ajatteluun pakottaa ihmiset ajattelemaan analyyttisesti, joka edesauttaa synestesian häviämistä. Luonnonkansoilla esiintyykin synestesiaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi länsimaissa. Synestesia on siis ihmisillä luontainen kyky, mutta yleensä se opitaan pois.

synestesia

Kirjoittanut Vieras 2005-04-26 17:01:40

Äitini (jolla havaittiin absoluuttinen sävelkorva kaksivuotiaana) näki kirjaimet, numerot ja sanat väreinä. Niin meistä neljästä tytöstä kaksi. Sillä leikittiin lapsena – vertailtiin eroja, jotka olivat aina samoja. Sisarelleni Kirsi oli punainen, minulle sininen. 45 vuotta luulin, että kaikki kokevat samoin, eihän muu ole mahdollista. Kuten myös kivun tuntee muotoina tai/ja väreinä. Tiede-lehden artikkeli vasta paljasti, ettei ominaisuus ole yleinen. Toisinaan se vaikeuttaa työtä: neljä-tiistai pari sekoittuu jne. Assosiaatiot vievät väärille urille, kun väri ohjaa alitajunnasta toimintaa.

minullakin on synestesia=)

Kirjoittanut Vieras 2005-05-13 18:21:49

Olen kaksikymmentäviisi vuotta ihmetellyt miksi koen kirjaimet, sanat, viikonpäivät, nimet ja äänet eri väreinä ja äänet toisinaan tietynlaisina kuvioina ja nyt kaikki kokemukseni ovatkin tänne kirjautuneena! siis mahtavaa!Ominaisuudelle on ihan oikea nimi, synestesia…mahtaisikohan kukaan olla kiinnostunut tutkimaan näitä ”kykyjäni”, olisi kivaa tietää ovatko ne todellisia ja kuinka ”taitava” synesteetikko mahtaisin olla. En ole koskaan soittanut mitään instrumenttia opetuksen alaisena vaan olen korvakuulolta opetellut pianon, huilun ja kitaran soittamista. Pystyn aika nopeasti soittamaan uuden kappaleen ulkomuistista ja olen siinä apuna käyttänyt ”värimielleyhtymiä” jotka muistan ”paremmin”. vaikeaa selittää, mutta olisi hienoa kertoa näistä ”kyvyistä” jollekulle kuka ymmärtäisi?

miten olisi synesteetikkoklubi:)

Kirjoittanut Vieras 2005-07-15 19:43:07

Olisi niin hauska tavata ja jutella muiden saman ”vian” omaavien kanssa! Olen jo hyvin nuorena, alle kouluikäisenä, alkanut peitellä tätä ominaisuuttani, kun tajusin muiden pitävän hulluna juttujani. Hyvä ettei kerhotäti vienyt psykiatrille kun vänkäsin että miksi ”tytöt” oli joka paikassa kirjoitettu punaisella, eihän se OLE punainen sana! No, onneksi veljeni on samanmoinen, ainakin jossain määrin. Nykyään teen töitä koulussa, ja on ollut hauska tajuta, miten paljon esim. matematiikassa teen asiat omalla oudolla tavallani.Jos kiinnostaa, tai haluatte ottaa yhteyttä, voitte käydä kotisivuillani ilonan.net

Tyttärestäni:

Kirjoittanut Vieras 2005-10-12 18:07:53

Tyttöni ”näki” ihmiset väreinä muutaman vuoden ikäisenä.Äiti (eli siis minä) olin keltainen,isi sininen,pappa violetti,tädeillä eri värit…Kiinnostavaa oli että odottaessani lasta olin yhtäkkiä keltainen sekä valkoinen ja kun pikkuveli syntyi olin jälleen keltainen ja veli valkoinen.En tiedä oliko tämä ”kyky” synestiaa vai mitä.Nyt tyttö on 9v eikä omien sanojensa mukaan enää näe ihmisten värejä.

Citizen Jane

Kirjoittanut Vieras 2005-10-13 08:14:23

Paikallisessa sanomalehdessä oli eilen esittely synestesia-ilmiöstä. 10-vuotias poikani on erinäisiä kertoja maininnut taipumuksestaan nähdä numeroita ja kirjaimia väreinä, mutta olen tähän asti hienovaraisesti sivuuttanut asian. Onneksi kuitenkin huomaan nyt, että ilmiöllä on nimi, se on tunnettu jo kauan ja siitä on jopa tehty Suomessa gradu! Mikä helpotus minulle, mikä helpotus pojalle. Tämä tieto totisesti vähentää tuskaa. Mahtaako ominaisuudella olla yhteyksiä muuten tiettyihin oireyhtymiin, kuten esim. Aspergerin syhdroomaan? Onko asiaa tutkittu tässä valossa, kenties?

SYNESTESIA?

Kirjoittanut Vieras 2005-10-13 11:44:13 13.10.2005

Hei! Tampereella ilmestyvässä AAMULEHDESSÄ oli mielenkiintoinen artikkeli synestesiasata. Olen lapsesta saakka ajatellut, että sunnuntai on punainen, lauantai sininen ja perjantai vihreä. Maanantai, tiistai ja torstai olivat mitäänsanomattomia ehkä tummanharmaita tai tummanvihreitä.Olen ainoa lapsi, ja minulla on paljon lukemisen vuoksi aika vilkas mielikuvitus. Minulle on lapsena luettu paljon satuja. Nyt olen 6-kymppinen. Jonkinlaista synestiaako?

KIRJAIMET JA NUMEROT VÄREINÄ

Kirjoittanut Vieras 2005-10-15 10:50:28

Tervehdys kohtalotoverit ja muut kiinnostuneet! Varhaislapsuudesta asti olen nähnyt kaikki kirjaimet ja numerot 0-9 väreinä, jotka ovat pysyviä ja tarkkoja sävyltään ja valoisuusasteeltaan, niillä on jopa ”materiaalintuntu”. Hyvin pian katsoin parhaaksi olla mainostamatta asiaa. Minulle sanottiin, että muistikuvani johtuvat lapsuuden ajan puisista kirjainpalikoista. Aikuisena tarkistin ko. palikat, eikä niiden ja ”omien” värieni välillä ollut korrelaatiota lainkaan. Näkemäni väritys on säilynyt samana vuosikymmeniä. Näen myös sanat ja numerosarjat väreinä, mutta niiden väritys on täsmälleen osiensa summa. Esimerkiksi sana ”ei” koostuu kahdesta väristä, joita ovat E:n oranssihtava ruskea ja I:n kirkas keltainen. Minulla on visuaalinen ammatti ja olen myös harrastanut koko ikäni musiikkia. Musikaalisuudestani huolimatta värinäköni ei liity lainkaan musiikkiin, enkä siis näe sävellajeja tai intervalleja väreinä, vaikka toki vaikuttavia tunnetiloja musiikista saankin. En ole värinäköä varsinaisesti ”hyödyntänyt” elämässä, ja vain harvoille olen siitä kertonut. Sukulaisteni vastaavista ominaisuuksista en tiedä, koska asiaa ei ole otettu koskaan puheeksi. Mielenkiintoinen tutkimusaihe synestiikan saralla olisi esim. ammatinvalinnan ohjautuminen synesteetikkojen parissa sekä älykkyyden liittyminen tähän ominaisuuteen. Itselläni mitattu ÄO on 170 – asia, josta olen tietoisesti myös katsonut parhaaksi vaieta.

tunteita

Kirjoittanut Vieras 2005-10-24 12:13:44

Onko olemassa sellaista synestesian lajia, jossa kirjaimet voidaan kokoea joko positiivisina tai negatiivisinä? Itse saan ”vahvoista” kirjaimista värikokemuksia ja muistan hyvin miten lukemaan opetellessani kirjaimet näkyivät minulle väreinä, mutta nykyään kirjaimet tuottavat minulle lähinnä tunteita.Esimerkiksi M ( tumma pinkki),J (kirkas sininen) ja V ( vihreä)ovat minulle positiivisia ja toisaalta Ä (musta) tai N (violetti) ovat sellaisia, jotka koen negatiivisina.

”värivirheet” ärsyttävät…

Kirjoittanut Vieras 2005-10-29 20:44:04

Muistamista vaikeuttaa se, että lehdissä (seiska) esim. tv-ohjelma sivut ovat mielestäni ihan vääränväriset. Tiistai tuossa lehdessä on sininen, kun se minun mielestäni on punainen.

viikonpäivät väreissä

Kirjoittanut Vieras 2005-11-25 21:43:49

olen nähnyt aina viikon päivät voimaasti väreissä esm. torstai on keltainen saman värinen kuin numero 7 kaikille kirjaimille ei ole selvä väriä mutta numeroille kyllä

Kirjainsynestesia

Kirjoittanut Vieras 2005-12-09 13:23:51

Täälläkin yksi. Näen kirjaimet värillisinä ja sen myötä myös nimet. Numerot näen myös värilisinä, tai siis numeron ”nimen”. Esim. viisi on voimakas sininen. Olen kuvataiteilija ammatiltani. Olen aina puhunut omituisuudestani avoimesti, en kylläkän ole tiennyt sille nimeä ja että meitä samanlaisia on paljon. Kerran sitten sisareni soitti minulle, että laita nopeasti telkka auki, siellä tulee ohjelma ”sinusta”…ja synestesiastahan tuo ohjelma oli.

Ihanat sivut… löysin tänne vasta 🙂

Kirjoittanut Vieras 2005-12-20 22:22:35

Joku sanoi että kokee kirjaimet positiivisina ja negatiivisina. Minä koen kirjaimet niiden värien lisäksi feminiineinä ja maskuliineinä. Hassua muuten… tajusin oman synestesiani kun näin (oliko 2003 vai 2004) akuutin ohjelman asiasta ja ihmettelin silloin että eikö kaikki ihmiset muka näe musiikkia väreinä. Kuulin että eivät näe… otin asiasta selvää ja paljastui että on tämä kirjainsynestesiakin, kun olen aina luullut että se on vain sellainen lapsuudesta jäänyt leikki. Numerot ja kirjaimet ovat aina olleet tietyn väriset ja ala-asteella leikin ja värittelinkin niitä matikan vihkoon. Ja ne kirjainmagneetit joita laitetaan jääkaapin oveen ovat ihan kamalia… ärsyttävää kun niitä tehdään väärän värisinä 😀 Isälläni on myös synestesia mutta vähän erilailla.. hän kuulee numerot, piirrustukset ja kaaviot. Olen miettinyt että johtuuko tämä siitä että hän on pienestä saakka painottunut musiikkiin kun taas minä olen kuvataiteeseen? Minä en tiedä onko minulla absoluuttista sävelkorvaa kun en tiedä miltä mikin nuotti kuulostaa.. eri korkeusasteista tulee kyllä eri värejä kuten myös eri soittimistakin tulee tiettyjä värejä ja kuvioita… liikkuviakin…???

Mielenkiintoinen asia

Kirjoittanut Vieras 2005-12-25 10:52:45

Kummallakin lapsellani on abs.korva ja nuoremmalla siihen liittyy värikuulo eli hän siis on synesteetikko. Hän on myös aika selvästi asperger-tapaus. On mielenkiintoista lukea näistä kirjain-synestesioista, se on minulle uutta.

Tämäkin synestesiaa?

Kirjoittanut Vieras 2006-01-01 14:45:46

Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että jollain tavalla kuulen, miltä esineet tai erilaiset pinnat tuntuvat. Katson mitä tahansa pintaa, ja koko kehoni valtaa tunne siitä, miltä se tuntuisi sormenpäissä. Samalla ikäänkuin kuulen, miltä sormien vetäminen tätä pintaa pitkin kuulostaisi, ja siksi kutsunkin fiilistä tunnun kuulemiseksi. Onko tämä aivan yleinen ilmiö, vai kenties jokin harvinaisempi synestesian muoto?

Kirjoittanut Vieras 2006-01-31 21:34:28

Todella mielenkiintoista! Muistan, kun kysyin ala-asteikäisenä naapurin tytöltä minkä väriset numerot hänellä on ja miten hän näkee numerot jonossa. Ihmetteli kysymystäni, eikä oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Joskus vuosia sitten tapasin työni kautta ihmisen, jolla oli samankaltainen taipumus. Myös lukioajoilta muistan kuinka psykologian opettajani kyseli näkeekä joku luokasta kirjaimet, numerot tai esim viikonpäivät v

Värejä ei voi muuttaa

Kirjoittanut Vieras 2006-02-02 21:12:29

Olen aina nähnyt kirjaimet, numerot ja siis kaikenlaisen tekstin väreissä. Värit ovat säilyneet samana läpi elämäni, olen 57-vuotias nainen. Uskon, että siitä on ollut tosi paljon hyötyä oppimisen kannalta, koska asioiden muistaminen on ollut helppoa. Sisareni näkee myös värit, mutta meillä on aika paljon eroavuuksia, esim. Kalle on hänelle ruskea ja minulle tummansininen. Nimissä iso alkukirjain määrää väriä, mutta jos tarkkaan katsoo, niin näkee kirjaimet myös yksilöinä. Minulla oli mustavalkoinen aapinen, joten väriaistimus on stimuloitunut ”sisäsyntyisesti”. Olin 15-vuotias, kun tajusin, että muut ihmiset eivät kokeneet samoin.

Yksi lisää?

Kirjoittanut Vieras 2006-02-05 19:35:10

Tahtoisin kiittää mielenkiintoisesta Pro Gradu -työstäsi! Olin jo aiemmin kuullut hieman synestesiasta ilmiönä, mutta tutkimuksessasi oli hyvin paljon uutta mielenkiintoista tietoa. Itse olen kärsinyt Richard Cytowicin mainitsemasta sanasokeudesta, tarkkaavaisuuden puutteesta, heikosta suuntavaistosta, deja vu -ilmiöistä ja muista synestesiaan liittyvistä ilmiöistä joista osa aiheutti vaivaa varsinkin kouluikäisenä.Toisaalta olen harrastanut musiikkia koko ikäni ja nykyisin työskentelen visuaalisella alalla joten en pidä synestesiaa missään tapauksessa sairautena. Yleensä minusta on vain hauskaa, kun huomaa kuinka jokin väri maistuu hyvälle tai soi puhtaana. Uskoisin , että olen työni kautta muokannut synestesiasta työskentelyn apuvälineen joka helpottaa suunnittelutyön vaikeissa valinnoissa jotka ovat useimmiten intuutioon pohjautuvia eivätkä niinkään rationaalisesti perusteltavissa.

kolmiulotteinen numerojärjestelmä

Kirjoittanut Vieras 2006-02-20 22:06:06

Kiitos mielenkiintoisesta tutkielmasta, jota lueskelin televisiossa esitetyn synestesiaa käsittelevän ohjelman innoittamana; kuten monet muutkin, minäkin sain nyt ’nimen’ kummallisille päässäni näkyville järjestelmille; olen aina nähnyt kolmiulotteisina järjestelminä tai ’kaavioina’ kaikki numerot, viikonpäivät ja kuukaudet. Värejä näen ainoastaan kuukausissa ja joissakin päivissä ja niissäkin hyvin laimeina. Numerot ovat järjestyneet erilaisiin pysty-, vaaka- ja vinoriveihin ja kuullessani minkä tahansa numoron näen sen aina järjestelmässä omalla paikallaan. ja esim. päässälaskutehtävissä kaikki numerot käydään ’hakemassa’ omilta paikoiltaan Yli miljoonan menevillä luvuilla paikat eivät yhtä tarkkoja kuin pienemmillä luvuilla; esim. luvut 1235600 ja 1285000 sijaitsevat jossain suurinpiirtein samoilla paikkeilla, kun taas pienemmillä luvuilla kuten 6, 37, 593, 2895 tai 14750 on aivan tarkat omat paikkansa. . Kuukaudet näkyvät muodostaen eräänlaisen ympyräntapaisen, jossa jokainen kuukausi on tietyn pitunen, levyinen ja muotoinen; talvikuukaudet näen ’alhaalta eli kesästä ylöspäin talveen päin katsoen’, kesäaikaa puolestaan katselen ’ylhäältä talvesta alas kesään päin’ ja ikäänkuin ylösalaisin. Viikot kuluvat viikkokaavion mukaisesti; maanantaista torstaihin päivät onat lyhyitä, leveitä ja suoria, yhtenäinen pitkä suora pötkö, perjantai pitkä ja kartuu jyrkästi kiinnittyen lauantaihin, keskipitkä lauantai suorana pätkänä pitkän, kapean sunnuntain (valkoinen) kanssa, josta on jyrkkä käännös taas uuteen maanantaihin. Muistan joskus jo reilut parikymmentä vuotta sitten joitakin kertoja piirtäneeni edellä kuvailemiani järjestelmiä paperille yrittäen selvittää ystävilleni, kuinka ne päässäni näkyvät. Olen nyt 40-vuotias (nainen) ja yhä edelleen minua suunnattomasti hämmästyttää, etteivät kaikki käsittelekään numeroita, kuukausia ja päiviä päässään näköhavaintoina!

kiintoisaa

Kirjoittanut Vieras 2006-02-21 01:01:56

Näin tänään televisiossa dokumentin, ja päädyin googlettamaan saadakseni lisää tietoa ja ”diagnosoidakseni” itseni. Aloin heti miettiä omalta kohdaltani näitä ”kirjainten värejä”, ja toki miellän ne heti tietyn värisiksi, mutta koska en ole tähän kiinnittänyt aiemmin huomiota, en voi olla varma, keksinkö päästäni. 🙂 Tosin näen kirjaimet eri luonteisina, ja omissa ”ryhmissään”, ja olen jo pienenä pitänyt joitain kirjaimia ”lellikkikirjaimina”. Kuukaudet näen kellotaulussa, (tammikuu=12, helmikuu=1… tästä syystä sekoitan usein, mikä on esim. 9.kuukausi) ja viikonpäivät listana, kuin lukujärjestyksenä, laatikkoina, jossa päivän nimilaatikon alla on tyhjiä laatikoita.Ja laatikot on väritetty: tiistai on esimerkiksi keltainen ja keskiviikko punertava ja torstai vihertävä. (en ole varma, ovatko joka viikko saman värisiä…) Lisäksi olen pienestä asti nähnyt lapsena opitun iltarukouksen jaoiteltuna laatikkoihin, jotka ovat eriväriset, ja joista muodostuu portaikko, jossa on ”ylä- ja alamäkiä”.Olen nähnyt muitakin abstrakteja asioita konkreettisesti, kuten esimerkiksi uskonnollinen näkemykseni on pääni sisällä rakentunut kuvana tilasta, jossa on erilaisia elementtejä, hahmoja, tasoja ja värejä. Yleensäkin ”pääni sisäiset näkö- ja kuulokokemukset” saattavat saada minussa aikaan hyvinkin voimakkaita fyysisiä reaktioita. Liittyykö tällainen synestesiaan vai onko jotain muuta? (hulluutta? ;)) Useita kertoja olen tutuille selittänyt ihmeellisiä kuvioita ja rakenteita, ja kuulostanut ilmeisesti hassulta. Mutta että onko tämä sitten synestesiaa, vai jokin oma mielikuvitusmaailmani, siitä tulin ottamaan selvää! 🙂

samassa veneessä

Kirjoittanut Vieras 2006-02-21 16:14:28

Katsoin eilen synestesia-dokumentin ja tänään löysin tänne sivuille. Mahtava tunne kun lopulta saa”selityksen” omalle tavalleen jäsentää aikaa ja lukuja. Ja meitä on vielä niin monia! Itse olen pienestä pitäen nähnyt numerot tietynlaisessa kolmiulotteisessa järjestyksessä. Vuosiluvuilla on samoin oma lineaarinen jatkumonsa joka on hyvinkin tarkka vuoteen 2006 saakka, mutta tulevaisuutta en pysty vielä päässäni järjestämään. Jonkun vuosiluvun kuullessani näen sen aina heti omalla paikallaan. Kuukaudet ja viikonpäivät sijoittuvat samoin järjestykseen, viikonpäivät kulkevat myötäpäivään soikiona, kuukaudet puolestaan ympyrän muodossa vastapäivään siten että kesä on alhaalla, talvi ylhäällä. Aina kun mietin jotain aikaan liittyvää, näen tapahtumat näissä muodoissa enkä voi käsittää miten muut ihmiset kokevat ajan kulun. Lapsena pystyin kertomaan numeroiden värit ja sukupuolet. Pystyn edelleen halutessani näkemään nämä, vaikka asia ei ole minulle sillä tavalla tärkeä kuin luvut ja aika, jotka ovat koko ajan ajatuksissani visuaalisesti läsnä. Synesteetikkojen klubi olisi hauska idea 😉

Minä kanssa

Kirjoittanut Vieras 2006-02-21 16:56:15

Mielenkiintoisia mielleyhtymiä ihmisillä! Itse soitan pianoa enkä soittaessa yhdistä sointuja mihinkään väriin, mutta kun ajattelen tiettyä sointua, näen/tunnen aina tietyn tarkkaan määritellyn värin. Lisäksi eri oppiaineeni tunnen tiettyinä väreinä. Jatkuvasti myös sekoitan a:n ja 2:sen.

🙂

Kirjoittanut Vieras 2006-02-22 10:49:36

Minäkin näin sen synestesiasta kertovan ohjelman. Tähän asti luulin että kaikki kokevat kirjaimia ja numeroita väreinä. Itse en kaikkiin numeroihin tai kirjaimiin yhdistä väriä. Mutta varmaa on mielestäni se että seitsemän on violetti ja kolmonen vihreä :). Lisäksi viikonpäivät ovat parillisia ja parittomia..: maanantai parillinen, tiistai pariton, keskiviikko parillinen kuten myös torstai, perjantai ja lauantai parittomia ja sunnuntai parillinen. Näin ajattelee myös eräs kaverini. Kirjaimet osasin jakaa vokaaleihin ja konsonantteihin jo kerhoiässä, koulussa opin niiden nimet. Tuntui oudolta kun koulussa opetettiin minulle itsestäänselviä asioita ja muut eivät niitä tienneet. Synestesia on mielenkiintoinen ilmiö 🙂

seksi väreinä

Kirjoittanut Vieras 2006-02-23 12:05:38

En näe kirjaimia tai numeroita väreinä. Mutta olisiko se synestesiaa, kun orgasmin jälkeen näen värejä ja kuvioita ja sillä värillä on myös pinta, jota voin kuvitella koskettavani.Olen kertonut niistä miehelleni ’kankaina’: niissä on kuvio ja materiaali.Hän myös usein kysyy, minkäväristä nyt oli. Yleisin on pienet, sileät, valkoiset kukan muodot. 5-kymmpinen nainen.

Samoja kaavioita

Kirjoittanut Vieras 2006-02-26 15:30:47

Dokkari meni minulta ohi, mutta onneksi on netti! On ihmeellistä huomata, että joku mieltää numerot, vuoden ja viikon samalla lailla kuin minä. Numerot olen hahmottanut aina kolmiulotteisessa tilassa kulkevana jonona (joskus tilassa on yläoikealta tuleva valo ja sävy ruskehtava?). Tuttua on numeroiden poimiminen omalta paikaltaa ja suurten lukujen paikkojen sumeneminen. Kun markoista siirryttiin euroihin, olen muodostanut toisen numerojonon, jossa euromääräinen luku sijoittuu vanhan markkaluvun paikalle eli 3,40 killuu 20:n paikalla. Vuoden hahmotan melko samalla lailla kuin edellä ollut 40-vuotias nainen (itse olen 27). Olen ikäänkuin päältä likistetyn ellipsin keskellä ja katse siirtyy kulloiseenkin hetkeen, talvi ylhäällä ja kesä alhaalla. Kuukausilla on värejä, mutta selkeämmin mielikuvia hallitsee valo. Syksy on pimeää, kunnes vuodenvaihteen jälkeen joku laittaa valot päälle. Valo jatkuu aina elo-syyskuun punaiseen hehkuun. Viikon hahmottaminen on jopa hämmästyttävän samanlainen kuin 40-vuotiaalla naisella.

Minullakin on numero- ja kirjainsynestesia

Kirjoittanut Vieras 2006-02-26 16:13:37

Työkaverini kertoi katsoneensa mielenkiintoisen tv-ohjelman ihmisistä, jotka näkevät numerot ja kirjaimet ym. väreinä. Hakusanalla synestesia löysin näille sivuille. Mukava tietää, että erityisominaisuudellani (josta olen ollut täysin varma siitä asti kun olen tunnistanut numerot ja kirjaimet) on nimi, ja löytää ”sukulaissieluja” näiden kirjoitusten välityksellä. Mielenkiintoisia kommentteja, eniten samaistun niihin, jotka mieltävät jääkaappimagneetti-kirjaimet aivan väärän värisinä. Synestesiaa on vaikea selittää niille, joilla ei tätä ominaisuutta ole. Joskus olen yrittänyt ottaa asian puheeksi. Yleisne vastaus on ehdottomasti ollut hieman huvittunut: kyllä mä näen kaikki numerot ihan vaan mustina… Mustina (tai painomusteen värisinä) näen minäkin verkkokalvollani, mutta aivoissa ne kuitenkin muuttuvat ominaisvärinsä mukaisiksi. Numerot 1-0 näen seuraavasti: 1=valkoinen, 2=vaalean keltainen, 3=postinkeltainen, 4=ruskea, 5=sininen, 6=violetinharmaa, 7=keväänvihreä, 8=tomaatinpunainen, 9=tummansininen, 0=valkoinen. Isommat luvut ovat aina osiensa summia.Tällä ei tosiaankaan ole mitään tekemistä muistin tai vireystilan kanssa. Jos joutuisin johonkin testiin näistä numeroista, voisin luvat saavani 100% johdonmukaisen tuloksen. Tämä on minun totuuteni, miksi, en voi perustella, se vain on. (Selitäpä tätä sitten, kuulostaa varmaankin ylimieliselta ei-synesteetikon korvissa!) Synestesiasta on paljon apua tarkkuutta vaativassa toimistotyössä. Jos pitää muistaa asioita, kuten jokin rekisteröintitunnus, tavaran tuotekoodi, mittatietoja ym,.auttaa mielessä oleva värisuora paljonkin, että tieto välittyy oikein. Jos on syytä epäillä virhettä, tulee ensiksi mieleen, että nyt on yksi väri pielessä, ei se tämän värinen pitänyt olla… Toisaalta minun on vaikea vertailla lukujen tarkoittamie arvoja keskenään. Esim.taloyhtiön vuotuinen sähkönkulutus lukuna ei sano minulle mitään! Kirjaimet näen myös väreissä, mutta ehkä en yhtä johdonmukaisesti. Esim. H, K ja N ovat tummia, mutta nyt en olekaan ihan varma, ovatko ne tumman vihreitä, ruskeita vai violetteja? Kirjoitetulla tekstillä on kuitenkin oma merkityksensä. Jos luen mielenkiintoista romaania, eläydyn juoneen, kuten kuka tahansa ja värit jäävät mielessäni taka-alalle, vaikka ne ovat olemassa. Olen 46-vuotias nainen.

tanssivia hahmoja?

Kirjoittanut Vieras 2006-02-26 20:15:59

Haluaisin tietää, että onko musiikin kuulemisen aihettamat mielikuvat tanssivista liikkeistä synestesian oireita? Ne korostuvat silloin kun olen todella onnellisessa tilassa tai todella rentoutunut. Saatan joutua pysäyttämään kävelyn esim. kaupungilla jos kuulen musiikkia jostain ja alan samantien näkemään ”tanssia” ihan selkeitä rytmikkäitä tai balettimaisia liikkeitä. Hahmona ei varsinaisesti ole ihminen, mutta sovitan sen siihen.. Nautin itse näistä kokemuksista, välillä ne ovat kauan kateissa ja musiikki tuntuu silloin lähinnä meteliltä ja tosi häiritsevältä, se saa minut voimaan fyysisesti pahoin. Minulla ei ole tanssitaustaa, mutta olen pienestä pitäen haaveillut tanssijan ammatista, sekä jo kahdeksan vuotiaana matkin musiikkivideoiden tanssijoita ja kehittelin omia koreografioita. Minulla ei ole myöskään musiikkitaustaa, mutta opin nopeasti kuulon perusteella soittamaan pieniä pätkiä kappaleesta pianolla, vaikka en osaa nuotteja ja sointuja yms. Nelonen on ollut minulle aina keltainen ja välillä saatan huomaamattani sanoa nelonen vaikka tarkoitan keltaista, ja toisinpäin. A kirjain on myös keltainen. Nolla on musta ja 1 on valkoinen. Tällä hetkellä opiskelen muotoilua ja taidetta. Olen 26-vuotias Kiitos Kirjoittanut Vieras 2006-02-26 23:10:04 Tämä avasi paljon. Itse näen kuukaudet kuten tuossa pari aiempaa; talvi ylhäällä, kesä alhaalla ja kiertosuunta vastapäivään. Kolmas kuukausi on kellotaulun ysin kohdalla ja yhdeksäs kuukausi kellotaulun kolmosen kohdalla. Monet muutkin kokemukset tällä sivulla tuntuivat todella tutuilta jaon hienoa tietää nimi tälle ominaisuudelle. Prisman dokumentti oli hyvin osannut tuoda tuon vain pään sisällä näkyvän asioiden ryhmittelyn esille myös muiden nähtäväksi. 33 vuotias mies.

synestesiaa vai keskittymishäiriö?

Kirjoittanut Vieras 2006-02-27 10:51:55

Lueskelin tutkimustasi ja tunnistin paljon tietynlaisia oireita itsestäni. Olen hyväksynyt sen, että minulla on ajoittain äärettömän huono keskittymiskyky lukemisen suhteen. Siitä olen ”kärsinyt” pienestä asti. Viime vuosina se on muuttunut niin, että olen alkanut ymmärtämään mikä minua siinä häiritsee, mutta en pysty kontrolloimaan sitä kuitenkaan. Eli kun alan lukemaan kirjaa jo muutaman lauseen kuluttua huomaan katselevani omia päänsisäsiä kuvia, mitä tekstin sisältö mieleeni muodostaa. Se on välillä hankalaa kun saatan joutua lukemaan saman lauseen 10 kertaa ennenkuin pääsen siitä eteenpäin. Itse en sitä koe huonoksi asiaksi, päinvastoin, se kokemus on niin voimakas ja mielekäs ja minun oma. Silloin kun oikeesti pitäisi vain lukea nopeasti(esim. koulussa tenttikirjat), kokemus on vain ja ainoastaan häiritsevä tekijä. Olen todella hidas lukija. Usein käy myös niin, että vaikka lause olisi aivan järkevä, en ymmärrä mitä siinä sanotaan- missä se pointti on- koska sanat ovat mielestäni väärät tai väärässä järjestyksessä. Joudun usein muodostamaan lauseen itselleni järkeväksi, sekä kysymään ymmärsinkö sen oikein, jotta pääsen eteenpäin. Kirjat missä on kuvia kuten taidekirjat ovat minulle paljon helpompia. Pystyn silloin vertaaman omia kokemuksiani tekstistä kuviin, mistä milloinkin on kyse. Tosin siinä käy niin, että välillä mielestäni kirjoittaja on analysoinut kuvia ihan väärin värien yms. suhteen… No, jos nämä oireeni jotenkin edes liittyisi tähän synestesiaan se auttaisi minua ja voisin kertoa muille, että se mitä koen lukiessani ei ole hullua tai jotain muuta hölönpölöä.. Eteenkin pienenä, mutta myös nyt aikuisena, koen kipuja muotoina ja pintoina. Jos käsi puutuu se on samanlainen muodoltaan kuin kiiwi, pyöreä ja semmoista kutittavan karheeta pinnalla ja kitalaessa tuntuu karheutta. Se tunne pyörii karheana, kutittavana ja väkevänä kiiwinä sen alueen ympärillä missä puutunut alue on.. on näitä muitakin mutta tuo on inhottavin tunne. Musiikista saan voimakkaita muotoja hyvän tuntuisia sekä ahdistavia. Värejä näen myös, mutta ne eivät ole niin selkeitä kuin muodot. Vuoden, kuukaudet ja viikot sekä päivät ovat itsestään selvästi minulla omassa päänsisäisessä kolmiuloitteisessa tilassa. Se on kaikkein luotettavin muisti ja asioiden ja tapaamisten tallennus paikka. Numerot menevät omalla tavallaan pötkönä tuossa silmien edessä. Ja ne numerot ovat hyväntuulisia aina. Aakkoset ovat täydellinen katastrofi; sutussa ja sotkussa ja sieltä kirjaimien poimiminen on tuskan takana. Olen harjoitellut viimeaikoina lukemistani ja vähän kehittynyt siinä, pystyn katselemaan paremmin samaan aikaan lukiessani omia päänsisäisiä kuvia. Opiskelen taidetta.. Elän taidetta

Viikko on soikea

Kirjoittanut Vieras 2006-02-28 09:14:46

Myös minun viikkoni on soikea. Lauantai on pisin päivä ja sunnuntain kanssa se muodostaa soikoin toisen puolen, maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai sen toisen puolen, perjantai on se jyrkin kohta soikiossa. Nuomerot menevät niin, että 1-10 ovat alhaalta ylöspäin melko pystysuoraan (vaikkakin kun tarkkaan katsoo siinä jonossa on kiemuraa), kymmenestä ne lähtevät 90 asteen kulmassa oikealle, 20 taas pystysuoraan ylös aina sataan asti hieman kiemurrellen, kunnes sadasta ne kaartuvat vasemmalle kohti tuhatta.Minä ikäänkuin leijailen numeroitten päällä, voin lähstyä esim. nuomeroa 80 sadan suunnasta, ylhäältä alaspäin. Tämä on hankaloittanut elämääni, minulla menee kauan laskutehtävissä haeskellessani numeroita omalta paikaltaan. Tässä kuviossa ymmärrän myös ikäni ja elämäni kulun, rahan arvon ja kaiken numeroihin liittyvän. Kun euro tuli, olin ihan sekaisin, 20 olikin yhtäkkiä siellä satasen paikkeilla. Myös vuosilukujen päällä voi leijailla. Esim. vuosi 1920 on tuolla takana vasemmalla. Vokaalit ovat minulla kauniissa kaaressa, konsonantit yhtä mössöä.Vuosi on pyöreä, juuri niinkuin moni tässä jo kertoikin ylhäällä on talvi, kesä alhaalla. Ympyrä on aavistuksen verran kallellaan siten, että alaosan kesä on vähän lähempänä minua kuin talvi.Vuotta kierretään vastapäivään. Tämä ominaisuus on lähinnä sotkenut elämääni, kun sekoitun itse niistä useista näkökulmista joista esim. numeroita voi tarkastella. Toivoisin, että opppisin hyödyntämään tätä visuaalisuutta. Äitini näkee myös omalla tavallaan numeroita ja sanat kyllä ja ei värillisinä. Onkohan tämä periytyvää?

Vahvat mielikuvat ?

Kirjoittanut Vieras 2006-03-08 10:42:03

Olipa kiva löytää tämä, on ollutkin joskus ollut orpo olo. Minä ajattelen niin erillailla kuin muut ihmiset. Kaksi edellistä kirjoittajaa tuntuivat kuitenkin tutulta. En olekaan yksin ”taitoni” kanssa. Itse koen numerot, värit ja kirjaimet samanlaisina esim. 2 on punainen ja a kirjain. Tämä on erityisen vahva. Nro 6 ja 7 ovat tummia, 6 ehkä enemmän ruskea ja kuitenkin L. 7 on T. Viikko on soikea ja toinen puolisko on viikonloppua eli lauantai ja sunnuntai. Toinen puolisko arkipäiviä kuitenkin niin että perjantai on puoliksi viikonlopun puolella. Vuosi on ympyrä josta kevät on kaikkein lyhyin, syksy toiseksi lyhyin ja talvi pisin. Kevät on keltaisen eri sävyjä tummuen kesää kohden. Kesä on keltaista, oranssi ja vihreää. Syksy on vihreän eri sävyjä tummuen talvea kohden. Sydäntalvi on kuitenkin valkea. Lukeminen on ollut samanlaista minulle kuin aikaisemmallakin kirjoittajalla. Olen luullut sitä keskittymishäiriöksi. Ongelma on että kuvittelen jo muutaman rivin luettuani, maiseman tai tapahtuman mielessäni ja sitä on vaikea muuttaa toisenlaiseksi, jos juonessa tulee eteen jotain oleellista. Tilanne on vähän saman kuin se että on lukenut kirjan ja sitten menee katsomaan kirjasta tehdyn elokuvan. Tämä voisi kyllä olla kaikille hankalaa.

YLLÄTTYNYT

Kirjoittanut Vieras 2006-03-13 11:44:11

Hei ! Näin vain osan TV-dokumentista, mutta tunnistin itseni heti. En näe mitään värillisenä, mutta kirjaimet, numerot, vuosiluvut ja kuukaudet ovat kuvioina mielessäni, kuten teillä monilla muillakin. Mieheni ei nähnyt ohjelmaa. Kun kerroin hänelle tästä jutusta, hänen oli ensin vaikea tajauta, mitä oikein yritän selittää. Poikani oli nähnyt myös ohjelman, hän oli tunnistanut itsensä heti eli hän näkee samoin kuin minä ainosataan sillä erotuksella, että hänellä kalenteri on pyöreä. Minä näen kalenterin aina ”taskukalenterina” ja liikun vuoden mittaan sen mukana. Meillä on myös tytär, mutta hän on kuten isänsä eli ei näe kuvoita. Minulla on neljä sisarusta, kaksi ei ainakaan näe kuvioita, kuten ei näe äitinikään. Muilta en ole vielä kysynyt. Poikamme on hyvin musikaalinen ja hän toimiikin muusikkona tällä hetkellä.Hän kertoi, että nähdessään jonkin kappaleen nuotit, hän näkee ne suoraan kuvana mielessään joko harmonikan näppäimistöllä tai pianon kosketimilla. Onkohan tämä samaa ilmiötä vaiko kehitettyä ammattitaitoa ?

voila

Kirjoittanut Vieras 2006-03-17 18:02:07

Itse näen jotkut kuukaudet, numerot ja esineet väreinä. En ole ennen ajatellut asiaa erityisemmin, tai saatikka siitä puhunut. Hieno että löysin tänne! Esim huhtikuun nään aina yhtenätoista ja keltaisena, ja aina kun pitäisi sanoa joku päivämäärä huhtikuuhun liittyen, sekoan ja joudun mielessäni laskemaan tammi, helmi,maalis.. huhti! eli neöjäs eikä yhdestoista kuukausi:D:D heinä ja elokuun kanssa, jotka ovat oranssi ja punainen!! luulin että se on joku lapsuudesta jäänyt hölmö tapa, mutta ei olekkaan! näitä löytyy paljon!

Myös mielikuvia

Kirjoittanut Vieras 2006-03-20 11:23:22

Itse en mielestäni ole synesteetikko, mutta usein jo yksikin luettu sana tuottaa aivoissani pitkiä tapahtumasarjoja. Joten myös minulla on usein vaikeuksia keskittyä lukemaani, etenkin kun omat kuvat eivät noudata lukemaani vaan etenevät ihan omien lakiensa mukaan. Mielenkiintoista se toki on mutta joskus häiritsevää.

Taidan olla jo vaikka kuinka mones…

Kirjoittanut Vieras 2006-04-03 22:53:49

Minäkin…siis näen kirjaimet värillisinä, numerot, sanat, ne eivät tosin ole mitään kirkkaita, mutta esimerkiksi kirkko on sinertävä ja kirjain k, joulu on ruskehtava kuten on j-kirjainkin, oma nimeni on valkoisen sinertävä, se alkaa samanvärisellä l-kirjaimella. Luvut etenevät mielessäni tietynlaisella lonkerolla, 20 kohdalla on yksi mutka, sitten 100 kohdalla, sitten tuhannen. Viikonpäivillä on tietty etenemishahmo, samoin kuukausilla. Kuukaudet muistuttavat lähinnä Dalin kellotaulua, ja esim. tammikuu on klo 1:n kohdalla. Se tv-ohjelma selitti ilmiötä aika hyvin ja toi esiin myös sen, että ilmiö on yleinen – voiko siis pitää mitenkään paikkaansa se, että tapauksia olisi 1 kpl 25000:ssa. Suomessa meitä olisi siten (vainko?) noin 200???

Kuvioita, janoja ei värejä

Kirjoittanut Vieras 2006-05-31 20:10:26

Kuulin asiasta psykologian tunnilla. Näen vuosiluvut ja iät tietynlaisena kuviona päässäni. En kuitenkaan väreinä. Äitinikin näkee iät kuvioina mutta kuviot eivät ole samanlaisia kuin minulla.

mahtavaa!

Kirjoittanut Vieras 2006-06-14 15:36:47

Minä kuulin eilen illalla, että tälle värinäkemiselle on NIMI! Luulin pienestä pitäen, että KAIKKI ihmiset näkevät numerot, kirjaimet, sanat, ihmiset, musiikin, tunteet… kaiken väreinä. Minulle se on ollut pelkästään hauskaa. Nyt aloin kuitenkin miettiä sitä, että kun tätä osa-aluetta minussa ei ole ulkopuolelta vahvistettu niin sitä voisi saada ehkä vahvemmaksi… miten kaunista elämästä tuleekaan!!! =D

Jaa tämä ystävillesi:

4 kommenttia

  1. Tierra sanoo:

    Ihana saada tälle joku virallinen termi. En näe juurikaan asioita väreinä, vaikka koen voimakkaasti värit mielialoina. Tietyt värit ahdistaa hirveästi ja toiset rentouttaa välittömästi. Lisäksi näen musiikin ja muitakin ääniä kuvioina. Kuin sydänkäyrä, joka muuttaa muotoaan musiikin mukaan. Kaunis klassinen musiikki on kiemuroita, brusheja, ehkä lehtiä tai kukkia tai lintu joka lentää melodian mukaan. Osa laulajien äänistä on kivalla paksulla tussilla piirretty jossa on sumeat pehmeät reunat kun osalla on teräväreunainen viiltävä ääni. Vaikeuttaa asioita vain kun pitäisi olla samassa tilassa ihmisen kanssa jolla on ikävä ääni ja reagoin ääniärsykkeisiin herkästi. Lisäksi tunnen muodot, eli teräväreunainen neliskulmainen laatikko tuntuu ikävälle silmissä, katson mieluummin pyöreitä ja pehmeitä muotoja. Lisäksi valokuvamuisti ja vilkas mielikuvitus, liekö vaikutusta asiaan. Eli näen paljon asioita mielessä ja pystyn niitä pyörittelemään ympäri eri kulmiin. Tykkään myös joistain numeroista enemmän, 2, 8 ja 9 on kauniita, mutta 4 on ruma ja kova. Mielenkiintoista mutten koe että olisin mitenkään kärsinyt tästä erityisesti. Ihana uppoutua musiikkiin joka tekee pään täyteen uskomattoman kauniita kuvioita. =)

  2. Pia sanoo:

    Hei,
    Kuulin ja luin asiasta vasta nyt, kun keskustelin erään ystäväni kanssa. Uskouduin hänelle kertomalla kokemuksista, jotka ovat arkeani, mutta jotka olen kätkenyt muilta, koska olen usein ymmärtänyt, että muut eivät näe samoin. Ystäväni totesi heti, että kyseessä on varmaan synestesia. Hän työskentelee musiikin parissa ja ilmiö näytti olevan hänelle tuttu ja luonnollinen.

    Näen musiikin kolmiulotteisina geometrisina muotoina, jotka ovat dynaamisessa liikkeessä. Muodot ovat usein värillisiä. Olen säveltäjä ja olen jo tähän ikään mennessä sopeutunut siihen, että muut eivät näe samoin.

    Dejavu-kokemuksia on melko usein ja mitä vanhemmaksi olen tullut sitä voimakkaampia ja pysäyttävämpiä ne ovat. Tiheys vaihtelee. On kausia, jolloin niitä voi olla monta päivässä. En ole pitänyt kirjaa niistä, mutta uskon että tiheyden vaihtelut liittyvät johonkin vireystilaan tms.

    Olen kärsinyt pienenä sanasokeudesta, mutta olen kirjoittanut niin paljon, että osaan jo ennakoida. Kiitos myös tekstinkäsittelyohjelmalle.

    En omaa asperger-piirteitä, mutta flow-ilmiö on erittäin tuttu. Käytän sitä tosi paljon hyödykseni.

  3. miä vaan sanoo:

    Mielenkiintoista tosiaan..
    Minä olen aina nähnyt kirjaimet ja numerot feminiinisinä ja maskuliinisina. Esim.2=tyttö,3=poika K=poika A= tyttö..jne.
    Ja vielä.persoonina…tyyliin 4=äidillisen lempeä, 7= hulttio,kovis.

    Ja luulin kauan,että kaikki muutkin ajattelevat näin..mutta ei olekaan niin.

    Mutta hienoa huomata että on muitakin..ja että tälle hommalle on nimi…

  4. Pirkko sanoo:

    Olen 66-vuotias ja sisareni on 75. Kun olin teini-iässä, niin sattumalta rupesimme keskustelemaan, minkävärisinä näimme eri nimiä. Muut pitivät meitä aivan omituisina. Ja erikoista oli se, että meillä oli keskenämme kirjaimille ja numeroille aivan eri värit. Minun värini ovat säilyneet samoina. Sisarelta en ole kysynyt.
    Elämässä on ollut paljon hyötyä tästä ominaisuudesta. On ollut helppo oppia ja muistaa asioita, varsinkin kaikenlaisia kaavoja. Kun joku sanoo nimensä ja puhelinnumeronsa, niin näen ne heti väreillä kirjoitettuina ja ne painuvat hyvin mieleen. Kirjainten muoto, koko ja paksuus vaikuttavat paljon. Erkki on vihreä, koska iso e hallitsee. Tarkemmin katsottuna vihreän jälkeen tulee hiekanruskeaa, syvänsinistä ja valkoista. Opin lukemaan 5-vuotiaana ja aapiseni oli mustavalkoinen 🙂

Mitä sinä ajattelet?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *